Hei hei, täällä sitä vaan edelleen ollaan, vaikkakin hieman harvakseltaan. Terveisiä Oulun Pokaalista, tänään kotiuduttiin pojan kanssa. Mukava ja rento reissu oli, teki niiiiiin hyvää päästä pois kotoa. Meidän perheen kokoonpano on muuttumassa/muuttunut, joten on ihan hyvä jäsennellä ajatuksiaan muissa ympyröissä.

Juuri ennen Pokaalin keikkaa valmistui lahjaksi virkattu tilkkutäkki nyt ½-vuotiaalle pikkumiehelle. Vilauttelin tilkkuja tuossa taannoin ja olin päättänyt luovuttaa työn Oulussa uudelle omistajalleen. Paljon oli vielä muutama viikko sitten tekemättä täkistä, mutta hyvinhän se sitten valmistui. Olen kutsunut työtä myös terapiatäkiksi, kun olen paloja virkatessa ajatellut ja puhunut paljon. Täkin saajan äiti piti lopputuloksesta, kuten myös minä. Kuvan laatu ei ole kovin kaksinen, heitin peiton nurmikolle ja nappasin pari pikaista kuvaa laadusta välittämättä. Täkki on livenä oikeasti aika paljon tasaisempi, ei se aaltoile kuten kuvassa.

Lanka: Novita 7-veljestä
Koukku: 3½
Malli: oma
Kommentti: Tähän työhön on hukutettu paljon vajaita keriä lankaa, myös täysinäisiä. Sitä tehdessä on tullut käsiteltyä paljon voimakkaita tunteita, mutta myös löydetty sisäinen voima. Toivon, että täkki lämmittää pienokaista ja tuo iloa omistajalleen.

Nyt Savo vaikenee taas hetkeksi. Huomenna töihin.