Joopa, nyt on suurin osa kamoista kasassa. Pakuauton nokka käännetään kohti Oulua heti aamulla, kunhan se on vaan saatu kuormattua. Aivan älyttömän paljon lähtee tavaraa mukaan, osa varmasti aivan turhia ja osa tarpeellisista tavaroista jää takuulla pois kyydistä. Oulun keikka tarkoittaa sitä, että tulen takaisin koneelle aikaisintaan maanantaina (ja tiistaina pitää mennä takas töihin).

Jotain käsityöjuttuja olen tehnyt: ompelin verhot pakuun tänään. Poika saa (toivottavasti!!!) paremmin nukuttua päikkärit kisapäivinä pakun paksissa.

Raportoin olemassaolostani ensiviikolla. Siihen asti GOOD BYE!!!

P.S. Minulla on todistettavasti kylkilihakset. Eiliset avauslyöntiharjoitukset aiheuttivat sen, että illan aikana on ollut havaittavissa paikallista jäykkyyttä kupeissa...