Nyt se on täällä, nimittäin kevät! Kyllä sitä on odotettukin, koko pitkä talvi. Henk.kohtaisesti en pidä talvesta, mutta on myönnettävä, että kulunut talvi oli hieno. Jotain aivan muuta kuin ne loska-moska-kurakelit, joita edelliset talvet ovat olleet. Minä en vaan tykkää liikkua talvella ulkona, ainainen pimeys väsyttää ja kun kokoajan palelee. Tai ei palele, jos vaatetta on päällä niin, että vaikuttaa ihan maatuskalta. ;)

Tuntuu, että olen herännyt talvihorroksesta! Lumipeite vähenee ihan silmissä ja auringonpaiste antaa energiaa. Tosin se kyllä myös paljastaa kaikki pölyt, joita huonekalujen päälle on parkkeerannut. Kuulin ajatelman, joka pitää kai paikkaansa: Koti näyttää siistille, kun ei ole valot päällä ja verhot on kiinni. No mutta ei sovi minulle, joten siivottavaa riittää. :)

Olo on varsin loistava, nautin olostani ja elämästäni. Kaikki on kohdallaan, enemmän kuin hyvin. :D Poika viihtyy uudessa hoitopaikassaan, työmatka ei tunnu raskaalle ja kotona on ihanaa. ;)

Jotain pientä olen neulonutkin aina välillä, mutta koneelle en ole saanut todisteita. Ystäväni siskon tytölle on taisteluvoittona valmistumassa vihdoin villapipo. Viimeisin uusi aloitettu projekti on Novitan Kesä -lehdestä bolero, johon kaivoin langat kaapista. Andra lähetti SNY:nä ihania lankoja, joiden kuiskailua olen odotellut ja nyt puikoille pääsi ihanaa Katian lankaa. Näytän sitten myöhemmin tuotoksen. Joko keskeneräisenä tai valmiina...

Aurinkoista ja iloista pääsiäistä toivottelee Sanna