Kirjaimellisesti, lopussa. Energiat, aika, rahat ja remontti. Tai ei ehkä remontti, tekeminen ei taida loppua muutamaan vuoteen, mutta remontti alkaa olla siinä pisteessä, että kohta päästään muuttamaan. Toivottavasti. Olisi pakkokin. Meidän suunnittelema "pieni pintaremontti" kestoltaan 3 - 4 viikkoa on kestänyt nyt vähän yli 4 kuukautta. Onhan se ollut tiedossa, että kun vanhaa taloa laittelee, niin yllätyksiä tulee. No, löytyi vesivahinko ja sen seurauksena vessa, eteinen sekä makuuhuone purettiin, tehtiin putkiremontti ja edellämainittuihin paikkoihin uudet pinnat. Money money money. Tässä on ollut myös ns. lumipallo -efekti: kun yhden kohdan kunnostaa, niin toinen näyttää vähintäänkin hassulle. Eipä siinä sitten muuta kuin toisen kohdan kimppuun. Näin kului siis aikaa ja rahaa. Paljon, molempia. Jatkuva muuton viivästyminen on rasittanut, pinna on ollut hieman kireällä. Mutta on kunniaksemme todettava, että kaikki tämä remontointi ja yllätykset sekä muutokset on käsitelty mielestäni hienosti. Todella vähän on ollut kriisipaikkoja, vaikka isojakin haasteita on tullut vastaan. Edellinen kokemus (pinta)remontista ei ollut läheskään näin onnistunut. Nyt siivoillaan ja tehdään muutoinkin kasailujuttuja, välillä voi jo hiukka fiilistellä:

Koska meille tulee ikioma Nuusku -Velmu- 19.10., on meidän päästävä muuttamaan ennen sitä. En vaan suostu olemaan koiranpennun kanssa kerrostalossa, kun on olemassa toinenkin vaihtoehto. Optimitilanne ei ole muuttaa keskeneräisyyteen, mutta kuten jo mainitsin, niin uudessa kodissamme Lippolassa alias Koivuharjussa ei tekeminen lopu lähitulevaisuudessa. Ihania, suloisia ja hellyyttäviä koiranpentuja kävimme katsomassa viime viikonloppuna.

Pentuja on yhdeksän, joista neljä on uroksia. Meidän seuraan "jätettiin" urokset, joihin yritettiin kovasti tutustua ja hakea mieleistä. Sillä seurauksella, että poikani ei olisi millään lähtenyt kotiin. Täysin ymmärrettävää. =)